Massan hajoitettavuus ja arkkien teko

Massan hajoitettavuus ja arkkien teko

Työn tarkoituksena oli hajoittaa massaa ja valmistaa arkkeja massasta

Työraportti löytyy tästä.

Kuvia työn vaiheista:

Punnitsimme neljä 6 gramman erää kuivaa massaa.

Massa kaadettiin hajoittimeen ja sekaan lisättiin 2 litraa vettä. Hajoitimme erät 10, 12, 15, 17 minuutin ajoilla. 

Jokaisesta erästä valmistimme näytearkit.

Viiraosa puhdistettiin aina ennen arkin tekoa.

Sulppua sekoitettiin painamalla reikäsekoitin sulppuun kuusi kertaa.

Arkit kuivatimme kuivauskaapissa.

Arkit kuivatuksen jälkeen.

Tässä kuvassa 10, 12, 15, ja 17 minuutin hajoituksella valmistetut arkit.

Pidemmällä hajoitusajalla saimme sileämmän pinnan arkkiin.

Tuhkapitoisuuden mittaaminen

Tuhkapitoisuuden mittaaminen

Työn tarkoitus oli selvittää erilaisten papereiden tuhkapitoisuuksia.

Tarkempi raportti löytyy tästä.

Kuvia työstä:

Saatoimme upokkaat vakiopainoon kuumentamalla niitä uunissa 925°C lämpötilassa 15min ajan.

Valmistimme näytteet a4-paperista, selluarkista ja päällystetystä hienopaperista.

Punnitsimme näytteet.

Näytteet laitoimme upokkaisiin, jotka laitoimme uuniin 400°C lämptilaan.

Nostimme lämpötilaa hitaasti 925°C asti. Upokkaat olivat uunissa yhden tunnin, jonka jälkeen poistimme niistä kannet ja jatkoimme hehkutusta vielä puoli tuntia.

Lopuksi punnitsimme jäännöstuhkan määrän.

Vasemmalla A4-paperin tuhka, keskellä sellunäytteen tuhka ja oikealla päällystetyn paperin tuhka.

Massan valkaisu

Massan valkaisu

Työn tarkoituksena oli valkaista massaa.
Tarkempi raportti löytyy tästä.

Kuvia työn vaiheista:

Punnitsimme 5,037g kuivaa massaa.

Liotimme massan erlenmeyer-kolvissa 100ml vettä ja lisäsimme kolviin 80ml natriumhypokloriittia.

Natriumhypokloriitti-vaihe menossa. Lämmitimme seoksen 40°C ja annoimme natriumhypokloriitin vaikuttaa 45 min. 

Valmistimme 4% Natriumhydroksidi-liuoksen seuraavaa vaihetta varten.

Alkalointivaiheessa seos lämmitettiin 60°C ja natriumhydroksidin annettiin vaikuttaa 45min.

Jokaisen vaiheen välissä suoritimme pesun käyttäen imupulloa ja buchner-suppiloa.

Vetyperoksidivaiheessa seos lämmitettiin 25°C ja vetyperoksidin annettiin vaikuttaa 45min.

Viimeisen pesun jälkeen mittasimme pesuliuoksen pH:n.

Massan valkaisu onnistui hyvin.

Massan jauhatus ja SR-luvun määritys

Massan jauhatus ja SR-luvun määritys

Työn tarkoituksena oli jauhaa massaa ja määrittää SR-luku.

Tarkempi raportti löytyy tästä.

Kuvia työn vaiheista:

Punnitsimme 5430g märkää massaa, joka vastaa 360g kuivaa massaa.

Lisäsimme massaan vettä siten, että massan ja veden kokonaistilavuus oli 23 litraa.

Kaadoimme massan Valley-Hollanter jauhimeen.

Käynnistimme jauhatuksen ja otimme massasta näytteet tietyin väliajoin, jotta pystyimme määrittämään SR-luvun eri jauhatusajoille.

SR-luvun määritys tehtiin Schopper-Riegler laitteella.

Saimme tuloksiksi seuraavat SR-luvut:

5min SR26

15min SR34

30min SR53

60min SR76

90min SR94

Massan sakeuden määrittäminen

Massan sakeuden määrittäminen

Työn tarkoituksena oli selvittää keittämämme massan sakeus.
Tarkempi raportti tässä.

Kuvia työn vaiheista

Valmistimme perusnäytteen kuokkaamalla viisi kertaa 0,2l massaa. Punnitsimme perusnäytteen.

Laimensimme perusnäytteen ja koukkasimme jälleen viisi kertaa 0,2l näytettä. Punnitsimme laimennetun näytten 

Kuivasimme suodatinpaperin uunissa 105°C ja punnitsimme sen.

Suodatimme näytteen Buchner-suppilossa.

Suodatettu kakku laitettiin uuniin ja kakku punnittiin, kun se oli kuivunut täysin.

Laskimme punnitustulosten mukaan massan sakeuden. Saimme tulokseksi 6.63%

Sellun keitto

Sellun keitto

Työn tarkoituksena oli keittää massaa sellunkeittimellä
Tarkempi raportti tässä

Kuvia työstä:

Sellunkeitinlaitteisto. Oikealla keitto-osa jonka sisällä hakesuppilo.

Avasimme sellunkeittimen keitto-osan ja täytimme hakesuppilon hakkeella.

Mittasimme 2,7 litraa valkolipeää ja kaadoimme sen keitto-osaan.

Laitoimme keitto-osaan vettä siten, että hakkeet peittyivät.

Ajoimme sellunkeitintä Siemens PCS7 järjestelmällä.

Keiton päätyttyä otimme mustalipeän talteen kanisteriin.

Valmis massa jätettiin kannelliseen tynnyriin odottamaan seuraavia työvaiheita.

Metalliesineen galvanointi

Galvanointi eli elektrolyysi on pakotettu hapetus- pelkistysreaktio.
Työn tarkoituksena oli tutustua galvanointiin.

Tarkempi raportti tässä.

Kuvia työn vaiheista:

Laitoimme anodit paikoilleen altaisiin ja kaadoimme altaisiin rasvanpoistoliuoksen ja nikkelikylpyliuoksen.

Kultakylpyliuos kaadettiin lasiastiaan. Anodina kultaliuska.

Puhdistimme pinnoitettavat kappaleet ultraäänipesurilla, jonka jälkeen seurasivat rasvanpoisto, nikkelikylpy ja itse kultaus.

Kultaus onnistui hyvin. Kuvassa hopeakoruja jotka pinnoitimme kullalla.

Venttiilin ominaiskäyrän selvittäminen

Tehtävänä oli selvittää opettajan osoittaman venttiilin ominaiskäyrä.
Tarkempi raportti löytyy tästä.

Kuvia työstä:

Ajoimme prosessia Siemens PCS7 prosessi tietokoneella.

Avasimme jäähdytysvesi hanan.

Tämän venttiilin omaiskäyrän selvitimme avaamalla sitä 0-100%:iin 5% nousulla.

Tässä virtausmittaus.

Teimme Excel kaavion virtausmittauksesta. Käyrä mukailee läppäventtiilin käyrää.

Tislauskolonnin ajo ja etanolipitoisuuden määrittäminen refraktometrillä

Työn tarkoituksena oli ajaa tislauskolonnia ja määrittää etanolipitoisuudet eri välipohjilla.
Tarkemman raportin löydät tästä.

Kuvia työn vaiheista.

Valmistimme standardiliuokset 10-100% industolia ja otimme niistä taitekertoimet refraktometrillä.

Taitekertoimista tehty Excel kaavio.

Valmistimme 40%:sen industol-liuoksen josta otimme taitekertoimen (1,354)

Kaadoimme valmistamamme liuoksen tislauskolonnin syöteastiaan.

Ajoimme tislauskolonnia Siemens PCS7 prosessitietokoneella.

Otimme näytteet kellonpohjilta ja tisleestä. Näistä näytteistä määritimme etanolipitoisuudet refraktometrillä.